Pyöräsuunnistuksen pariviestin SM kultaa

Niina Papinsaari

Niina Papinsaari

Papinsaaren tytöt Heini ja Niina lähtivät puolustamaan viimevuotista voittoa pyöräsuunnistuksen pariviestin SM kisaan D20 sarjassa.

Kisat  oli Karijoen Paarmaninvuorella ja kilpailukeskus oli vuoren päällä, josta avautui hieno pohjalainen maisema. Viestissä on neljä osuutta, jolloin kummallekkin kilpailijalle tulee kaksi osuutta suunnistettavaksi. Viestin aloitti Niina ja huolimatta yhdestä isosta virheestä , saapui hän vaihtoon toisena, noin 2 min johtavaa Jalasjärveä perässä.

Heini Papinsaari

Heini Papinsaari

Toisella osuudella Heini nosti joukkueen kärkeen, kolmen minutin virheestä huolimatta. Kolmannelle osuudelle Niina lähti kahden minuutin johdossa, jonka kuitenkin Lapuan Virkiä otti kiinni ja vaihtoi kärjessä. Viimeisessä mäessä Niina joutui myös huoltamaan pyörää, kun ketjut lähtivät paikoiltaan. Heini lähti ankkuriosuudelle kahden minuutin takaaajo asemasta ja ohittikin johtaneen Lapuan tytön.  Maalissa eroa oli reilu minuuttti, joten helpolla ei tämänvuotinen voitto tullut. Kumpikin tytöistä sanoi kilpailun olleen erittäin raskas, johtuen maaston suurista korkeuseroista. Tyttöjen mielestä pyöräsuunnistus on mukavaa vaihtelua ja käy myös hyvästä harjoituksesta.

AM-kisat Sahalahdella

Kangasalan Sanomissa ollut juttu 14.8.2009.  Saat kuvan artikkelin isommaksi kun katsot pelkkää kuvaa selaimessa. (toimii ainakin firefox-selaimessa, hiiren kakkosnäppäin, view image tms.)

am_kisat_2009

Lehtola ja Papinsaari MM-kilpailuhin

Juttu on ilmestynyt Kangasalan Sanomissa 07/2009, t. toimitus

Samu Lehtola ja Heini Papinsaari

Samu Lehtola ja Heini Papinsaari

Samu Lehtola ja Heini Papinsaari valmistautuvat suunnistuksen nuorten MM-kilpailuihin, jotka pidetään Italian Primierossa
ensi viikolla. Eri puolilta Suomea kisoihin valittiin yhteensä kuusi poikaa ja kuusi tyttöä. Kisat alkavat maanantaina
nopeatempoisella sprintillä, joka käydään Mezzano kylän kaduilla. Tiistaina on puolestaan vuorossa pitkämatka, joka testaa
hyvin sekä kilpailijoiden suunnistustaitoa että fysiikkaa: mäkeä tässä pitkänmatkan maastossa riittää.

Keskiviikkona kilpailijat saavat hengähtää välipäivän merkeissä, mutta jo torstaina käydään karsintakilpailu keskimatkan perjantaiseen finaaliin. Kilpailijoiden kisaviikon urakan päättää lauantaina käytävät viestit, joissa Suomella on kaksi joukkuetta sekä pojissa, että tytöissä. Tavoitteena kangasala SK:ta edustavilla nuorilla  on tehdä virheettömiä suorituksia. “Niihin ei ole MM tasolla varaa, jos haluaa sijoittua kärkeen” sanovat Lehtola ja Papinsaari.

Aikuissuunnistuskoulu alkaa

Juttu on ilmestynyt Kangasalan Sanomissa 04/2009, t. toimitus

-Suunnistus on ehdottomasti ollut yksi mukavimmista ja antoisimmista harrastuksista mitä olen aikuisiällä aloittanut. Metsässä on ihana liikkua, rastin löytäminen on suunnaton helpotus ja kunto sekä mieli kohenee vauhdilla, kertoo Inkeri Vettanen.

Hän kävi Kangasala SK:n aikuissuunnistuskoulun vuonna 2007, koska halusin oppia kompassin käytön ja kartan lukemisen. Lisäksi muutama tuttu innosti mukaan.

Myös Päivikki Vesamäki on osallistunut suunnistuskouluun, viime vuonna hän kävi jo jatkokurssia.

aikuissuunnistajia harjoituksissa

aikuissuunnistajia harjoituksissa

- Pienestä pitäen on sienestys kuulunut jokavuotisiin harrastuksiini. Nyt voi huoletta laajentaa sienestysreviiriä muihinkin kuin niihin ”vanhoihin metsiin”, koska iltarastien myötä on ympäristön metsistä kertynyt hyvä karttavalikoima kotiin. Eksymispelkoa ei ole, kun on kartta, kompassi ja taito mukana ja lisäksi tietysti hyvät eväät kertoo Päivikki.

Suunnistuskoululaisia on rohkaistu käymään myös alueen iltarasteilla.

- Iltarastit ovat olleet hauska ja iloinen tapahtuma. Sijoitukset eivät ole olleet kovin korkeita mutta rastien löytäminen on antanut selkeästikin suuremman mielihyvän. Joskus olemme tosin olleet siskoni kanssa maalissa vasta, kun muut ovat jo ilmeisesti olleet jo kotona, muistelevat Inkeri ja Päivikki.

-Suunnistuskoulu antoi hyvän opin ja iltarastit ovat tosi kiva tapahtuma. Siskoni kanssa olemme käyneet niissä säännöllisesti, minä vain en malta katsoa karttaa ja kompassia riittävästi. Liike on tärkeämpää ja se vie kyllä usein harhaan. Toisinaan olen kyllä poiminut takin taskuun kantarellit ja jatkanut vasta sitten seuraavalle rastille, jatkaa Inkeri.

Aikuissuunnistuskoulu alkaa tänä vuonna tiistaina 21.4. klo18:00 Kyötikkälässä.

Kangasalle SM-mitaleja suunnistuksen erikoispitkiltä

Kristian Kannus matkalla kohti kultaa

Kristian Kannus matkalla kohti kultaa

Juttu on Seppo O:n kynästä ja ilmestynyt Kangasalan Sanomissa toukokuussa 2009 . – toimitus

Suunnistuksen erikoispitkien matkojen SM-kisat käytiin viime sunnuntaina Keuruun Pihlavedellä. Kisa oli fyysisesti erittäin raskas ja juostiin osin laakeassa korpimaastossa, osin runsaspisteisessä kalliomaastossa, jossa korkeuserot olivat melkoiset. Tuliaisina Kangasala SK:n suunnistajilla oli useita mitaleja. Kultaa voitti kovassa kiritaistelussa H16 sarjassa Kristian Kannus. Hopeaa saavuttivat Samu Lehtola (H20), Heini Papinsaari (D20) ja Jaana Pietilä-Annala (D40). Samassa sarjassa Marja Kukonlehto oli pronssilla. Sijollle neljä ylsivät Sirra Toivonen (D40) ja Tiina Äijälä (D45). Iida Savolainen oli sarjan D16 viides ja vastaavalla sijalla sarjassa D35 oli Mari Rintanen. Kymmenen joukkoon sijoituneita olivat vielä Mauri Rantala, sarjan H75 kuudes ja Kenny Kivikas sarjan H16 kahdeksas. SM-kisat jatkuvat viikon kuluttua SM-sprintillä.

Pronsseja ja plaketteja Kangasalle hiihtosuunnistuksen SM-keskimatkalta

Juttu on Seppo O:n kynästä ja ilmestynyt Kangasalan Sanomissa maaliskuussa 2009 . – toimitus

SK:n Kristian Kannus(vas.), Karo saarinen ja Santeri Sainio

SK:n Kristian Kannus(vas.), Karo saarinen ja Santeri Sainio

Kangasala SK:n hiihtosuunnistajat Kristian Kannus (H16) ja Heini Papinsaari (D20) voittivat pronssia viime viikonloppuna Keuruulla pidetyissä SM-kisoissa. Kristian saavutti nyt ensimmäisen henkilökohtaisen hiihtosuunnistuksen SM-mitalinsa. Eroa voittajaan kertyi reilu minuutti. Poikien sarjan menestystä täydensivät Karo Saarinen sijalla neljä ja Santeri Sainio sijalla viisi. Heini Papinsaaren jaloissa painoi pitkä kausi ja hiihto oli raskasta, joten aivan voittoon MM-mitalistin voimat eivät tällä kertaa  riittäneet.

Radat olivat vaativia, mäkisiä, runsasrastisia ja pyörivät pienellä alueella risteillen ja kääntyillen. Kamppailu mitalisijoista olikin tiukkaa ja sarjassa D18 Niina Papinsaari johti kilpailua loppurasteille saakka, mutta lopun virheen seurauksena loppusijoitus oli viides. Sarjassa D16 Aino Ojanen oli kymmenes. D40 ja D45 sarjoissa Sirra Toivonen ja Saija Laurila olivat kahdeksansia.

Kisoissa hopeaa voitti myös “kesäkangasalalainen” Olli Markus Taivainen (H20), nelinkertainen nuorten hiihtosuunnistuksen MM-kultamitalisti. Juuri päättyneissä Japanin aikuisten MM-kisoissa vielä juniori-ikäinen Taivainen voitti kultaa, hopeaa ja pronssia. Hiihtosuunnistuksen kauden viimeiset SM-kisat käydään kahden viikon kuluttua Sodankylässä.

Nuorten Jukola 2004

Tässä kaikkien yhdessä kokoamia tunnelmia Lieksassa järjestetystä Nuorten Jukolasta.

Matkasimme Jukolaan tutulla Paunu-bussilla.

Bussilla ajetaan varovarovasti
Ettei kaatuisi suunnistajalasti
Suoraa tietä suoraa tietä
Mäkiä on matkan varrella
Pois hitaat ja peesarit alta
Reitti näyttää vaikealta
Metsässä juostaan tuhatta ja sataa
Jarruja ei meillä olekaan!

Meillä oli mukana toinenkin kuski Tanen lisäksi, joten Tanelle jäi aikaa keskittyä matkalaulajan vaativaan tehtävään, tosin vain etupenkkiläisten iloksi.

Lieksaan matkalla SK:n junnut,
Mukana liput ja hienot rummut
Edessä siintää Pyrsän bussin perä,
On siltä jo viety voitto ja terä.
Henki on mahtava hieno,
Edestä kaikuu Tanen laulu vieno.
Tulossa taisto kiivas tuima,
Ja lopuksi voiton kiri huima!

Uhoamisen ohella menomatkalla arvailtiin ykkösjoukkueen sijoitusta. Arvailut liikkuivat kymppisakissa, mutta täytynee paljastaa sekin, että ainoa oikeaan osunut (9.) oli ahkera valmentajamme Iisakki!

Istun bussissa matkalla kohti Nujua,
Mietin miten mahtaa viestit huomenna sujua.
SK:n ykkönen tavoittelee lähes kärkeä,
Vain paha pummi voi unelman särkeä.
Myös muut joukkueet voi yllättää,
Niin että sekoaa Iisakin pää.
Kuitenkin hyvä on muistaa motto:
Parasta reissussa on rehti osanotto!

Matka sujui hyvin rattoisasti, ei tapeltu yhtään ja kaikilla oli mukavaa. JP:llä oli ongelmia kiharoittensa kanssa ja Mikkoa harmitti väliin jäänyt sorsastuskauden avauspäivä. MaO ja Paura voitti Outin ja Röntgpin organisoiman musavisan, Mikko virkkasi pipon ja osa porukasta hankki pahoinvoinnin pomppimalla Jari-Pekan trampoliinissa. Perille tultiin myöhään illalla ja happihyppelyn jälkeen mentiin jännittyneinä nukkumaan.

-Seuraavan päivänä kisapaikalla oli pilvistä, onneksi ei satanut. Tunnelma oli hyvä ja ykkösjoukkue roikkui pitkään kärkikahinoissa pitäen huoltojoukkojen pulssin korkealla läpi koko kisan. Ykkösjoukkue sijoittui ennustetusti kymppisakkiin ja huoltajilla oli hyvä mieli kun kaikki vieläpä selvittivät ratansa läpi. Upeita suorituksia oli monilla, tällä kertaa erityismaininta meidän ”pikkupojille”eli Makelle (12 v.) ja Martille (12 v.), jotka selvittivät 13-16v. radan tyylikkäästi ja Vekstianille, joka juoksi kymppirastireittiläisenä hienosti elämänsä ensimmäisen avoradan, kirjaili Kannuksen Pekka kisan jälkeen muistelovihkoomme. Vekstian muuten hävisi osuusajoissa Maijalle vain ihan vähän yli minuutin! SK:n yhteishenki oli jälleen mahtava, seuraavan päivän AM-kisoissa ei kaikilta edes tullut ääntä, niin kovaa kannustettiin kavereita!

Valmentajamme evästäminä saavutimme siis Kangasala SK:n kaikkien aikojen parhaan NuJu sijan, eli yhdeksännen. Sen verran pitänee setää takaisin, että voittihan Kisa silloni 90-luvun alussa Levon Mikon ankkuroimana. Tässä omia, sekä valmentajan ja joukkuekavereiden tekemiä analyysejä osuus osuudelta:

1. osuus – Samu (=Simo)

Simo todisti olevansa kuningas, Samu juoksi tosi hyvin ja lujaa, Simo on kova jätkä. Niin se kyllä on kun tulee avausosuudelta 25 s. kärkeen! Kotijoukot seurasivat netissä ja väliaikatietojen tullessa oli reaktio, varsinkin tyttöjen, verrattavissa johonkin joukkohysteriaan sillä harva varmaan uskoi, että Simo roikkuisi avausosuudella kärkiletkassa! Simolla oli hallinnan merkit heti lähdössä, K:lle juostessa katse tiukasti kartassa ja rohkeasti eteenpäin, varmasti vaihtoon kärjen mukana oli tosi viesti suoritus. Näin aina niin vaatimaton Simo kertoi itse juoksustaan: -Aika lailla nappisuoritus ja oli hieno huomata että alkuhässäkän jälkeen oli mukana kärkiletkassa ja mikäs siinä letkassa oli juosta vaikka kyyti melko kylmää olikin…

2. osuus – Mikko

Mikko teki kovassa paikassa kahden vuoden ikätasoitukseen verrattuna hyvän juoksun. ”Mikko oli ihan kingi, se vaan loikki siellä pitkillä jaloillaan”, kuvaili joku seuratovereista. Loppusuoralla taisi väsymys painaa, Mikko itsekin sanoi, että muuten meni hyvin, mutta lopussa tuli takkiin. Sehän ei kuitenkaan kauheasti haittaa, toisen osuuden jälkeen kun ei sijoja sekuntipelillä jaeta?

3. osuus – MaO

Maija veti kärkeä lyhyellä osuudella kiinni melkein kaksi minuuttia! Ehkä sitä osattiin odottaakin, mutta kaikin puolin mahtava juoksu se silti oli. ”Matka loppui kesken ja kaikki rastit oli jossain polulla”, Maija valitti. Tässä vaiheessa ankkurille alkoi kertyä lisää paineita…

4. osuus – Toopi

3. ja 4. osuus olivat hajontaparit ja Topi juoksi upeasti taipuen Maijalle osuusajoissa vain kolme sekuntia! Venäjän mahtimenijöillekään ei tullut turpaan tuskin yhtään. Itse Topi sanoi tehneensä jonkin virheenkin, joten kovaa on tuohon aikaan saanut juosta!

5. osuus – Laura

Laura tuli tyhjennysharjoituksin kisaan valmistautuneena osuudeltaan hienosti neljäntenä ja kateudella saivat kaverit katsella bussissa pummittomia reittipiirroksia. Laura jätti AngAn metsään ja todisti olevansa Maijan idoli.

6. osuus – Outi

Outi nosti yhden sijan vaihtaen kolmantena, mutta kärkeen tuli lisää eroa monta minuuttia, kunTP pääsi karkuun Saila Kinnin voimalla. -Alku meni ihan loistavasti, sitten tuli pari pientä virhettä ja niitten jälkeen semmonen tosi tyhmä neljän minuutin pummi. AngA sai siinä kiinni… Harmittaa kauheesti, viesteissä on aina niin tyhmä pummia, Outi sanoi harmistuneena kisan jälkeen.

7. osuus – JP

”Kovassa sakissa pikku virheetkin kostautuvat… Maaliin yhdeksäntenä, loppuveto toi VaHa:n selkää lähemmäs vaan ei kiinni. Kolmas NuJu ankkurointi – Kiitos JP”, Iisakii kirjoitteli paluumatkalla. Koviin paineisiin nähden erittäin erinomaisesti juossut JP kertoi suorituksestaan näin: -Viestin alun 16-vuotiaiden tyhmän palloilun haukkuminen osui omaan nilkkaan. Tajusin virheeni onneksi melko nopeasti. Laakkion sain kiinni taas kolmannella rastilla. Menin kuitenkin valitettavasti sekä Laakkion että rastin ohi. Seuraavat kolme kilsaa meni kohtalaisesti. Toiseksi viimeiselle tulin kuudentena ja puskin mäkeä pari metriä ylös ja tämän jälkeen vielä viiden sekunnin viimeisen rastin paikan kartalta etsimisen jälkeen oli aika järkyttvää kun kolme seuraa painoi alamäessä 30 metrin päässä. Lopussa pistin minkä pystyin – ei riittänyt: sija yhdeksäs. Hienot juoksut kaikilta muilta ja ihan hyvä sija.

”Kaikkiaan juostiin hienoti – ykkösjoukkueen koko suoritus oli loistava ja muut joukkueet juoksivat myös hyvin ikäisiään vanhempien seurassa”, tiivisti Iisakki Pyrinnön ylivoimaiseen voittoon päättyneen jännitysnäytelmän jälkeen.

Kotimatkalla heitettiin erittäin väsynyttä ja huonoa läppää, leikittiin ilmeleikkejä ja käytiin ABC:llä syömässä. Sen takia kotiinpaluukin venyi yli puolen yön, ruokaa kun jouduttiin odottamaan parhaissa tapauksissa jopa yli kaksi tuntia… Samalle huoltsikalle oli nimittäin eksynyt kolme muutakin bussilastillista nälkäisiä suunnistajia. Kaiken kaikkiaan kaikilla oli varmastikin tosi hauska reissu! Ensi vuonna Raumalla, eiköhän taas paranneta sijoitusta muutamalla :)

Viron reissu

Lähdimme Viron rastiviikolle 41 SK:laisen voimin. Bussi starttasi Pilotilta 8.7 klo 7.00. Tane ei tällä kertaa päässyt kuskiksi. Helsingistä jatkoimme Tallinnaan Tallink-laivalla. Matka kesti vain kaksi tuntia. Tallinnassa meitä oli vastassa koko viikon kuskinamme toiminut Auvo.

Majoituspaikkanamma oli Taevaskojan leirikeskus. Pääsimme tutustumaan virolaisiin maastoihin jo ensimmäisenä iltana, tutkimme lähimaastossa Iisakin merkitsemiä erikoisia rastipisteitä.

Ensimmäisen päivän kisakeskus oli mutaisella pellolla. Suurimmalla osalla porukasta meni kisa oikein hyvin ja muutamassa sarjassa tuli osakilpailuvoittokin.

Toinen ja kolmas osakilpailu käytiin Unikulan maastoissa. Toisena päivänä olivat vuorossa pikamatkat ja taas tuli pari osakilpailuvoittoa. Kolmantena päivänä juostiin koko viikon pisimmät matkat junnuille vieraammalla mittakaavalla 1:15 000. Rastipisteetolivat hyvin haastavia ja vettä satoi kaatamalla.

Illalla suuntasimme Pölvan keskustaan, jossa palkittiin kolmen ensimmäisen osakilpailun voittajat. Paikalla oli myös MM-kisojen maskotti, joka pääsi samaan kuvaan SK-junnujen kanssa. Myös ulkomaiset valokuvaajat olivat kiinnostuneita tästä hupaisasta näystä.

Ensimmäisenä poutapäivänä pääsimme melomaan Ahja-joelle. Niinan, Nooran ja J-Pn yhteistyö ei oikein toiminut ja kanootti kaatui jo ensimmäiseen pieneen virtaukseen. Muut eivät sitten kaatuneetkaan ja melontaretki sujui muutenkin hyvin. Maisemat olivat mahtavat. Lopussa muut joutuivat vähän odottelemaan kun Laura, Heini ja Maija jäivät 12 kilometrin matkalla puolentoista tunnin päähän kärjestä. Mutta hauskaa oli ollut.

Taevaskojassa aika saatiin kulumaan pelaamalla lento- ja jalkapalloa. Junnujen “kokoontumispaikaksi” muodostui yläkerran terassin pyöreä pöytä vihreine sohvineen. Pöydän ääressä katseltiin Markus-showta, mentiin peukkupainia ja paljon muutakin ehdittiin tehdä.

Viimeisessä kilpailussa oli kaikilla takaa-ajolähdöt, paitsi rasti- ja tukireiteillä. Yhteensä junnut saivat kymmenen mitalia. Mieleenpainuvin oli varmastikin Niinan, Nooran ja Katsun kolmoisvoitto D12 sarjassa.

Kisoista ajoimme suoraan Pärnuun, jossa majoituttiin Valgjärven leirintäalueelle. Paikassa hienointa oli ehdottomasti matala hiekkaranta. Viimeisen päivän vietimme Pärnun keskustassa shoppaillen ja aurinkoisella hiekkarannalla loikoillen.

Iltapäivällä Auvo ajoi meidät Tallinnaan, josta menimme laivalla Helsinkiin. Bussi parkkeerasi Pilotille noin klo 22.00.

Kiitos mahtavasta matkasta kaikille mukana olleille!!!

Sonja ja Outi

Kangasala SK Nuorten Jukolan neljäs

Juttu on Seppo O:n kynästä ja ilmestynyt Kangasalan Sanomissa syksyllä 2008 . – toimitus

Vuoden 2007 hopeajoukkue Kangasala SK osoitti jälleen olevansa nuorisosuunnistuksen huipulla ottamalla neljännen sijan Nuorten Jukolassa Espoon keskuspuistossa. Kilpailun kärkikolmikko oli MS Parma, Tampereen Koo-Vee ja Rajamäen Rykmentti. Tasaisessa kilpailussa Kangasala SK:n ykkösjoukkue Martti Siikaluoma, Karo Saarinen, Alma Toivonen, Kristian Kannus, Iida Savolainen, Niina Papinsaari ja Kenny Kivikas jäi mitalista vain vajaan puoli minuuttia. SK:n erinomaista menestystä täydensivät kakkosjoukkue 15. ja kolmosjoukkue 46. sijallaan. Espoon Nuorten Jukolassa kilpaili kaikkikaan 1300 suunnistajaa 187 joukkueessa.

SK:n aloittaja Martti Siikaluoma toi virheettömällä suorituksellaan joukkueen vaihtoon toisena minuutin kärjessä olleen Lapuan Virkiän perässä. Karo Saarinen jatkoi toisella osuudella vakuuttavaa menoa tuoden joukkueen vaihtoon sijalla kolme kaksi minuuttia johtavasta Paimiosta jääneenä. Kolmannella osuudella kärki tiivistyi ja Alma Toivosen tullessa vaihtoon eroa kärkeen oli vain 54 s.  Neljännellä osuudella Kristian Kannuksen tykkijuoksu nosti SK:n johtoon vajaan minuutin erolla Turun Suunnistajiin. Viidennellä osuudella Iida Savolainen teki alkuosuudella parin minuutin virheen, mutta taisteli loppuosuuden hienosti ja SK oli vaihdossa kärkikolmikossa yhdessä Rajamäen ja KooVeen kanssa.

Ratkaisut kilpailussa tapahtuivat loppuosuuksilla. Kuudennella osuudella Niina Papinsaari haki ensimmäistä hajontarastia ja kärki pääsi neljän minuutin karkumatkalle. Loppuosuudella Papinsaari kiristi vauhti ja vaihdossa eroa kärkeen oli enää kaksi minuuttia vaihtosijalla viisi. SK:n virolaisvahvistus Kenny Kivikas lähti ajamaan kärkeä kiinni ja ensimmäisellä väliaikarastilla kilometrin suunnistuksen jälkeen ero kutistuikin johtavaan MS Parmaan. Sen jälkeen hänelle tuli kuitenkin varmistelua rasteille tulossa ja yleisörastilla ennen loppulenkkiä ero kärkeen oli kolme minuuttia. Lopussa Kivikas ei tehnyt virheitä ohittaen Tampereen Pyrinnön ykkösjoukkueen ja ajoi kiivaasti takaa Koo-Veeta ja Rajamäen rykmenttiä MS Parman ollessa jo tavoittamattomissa. Tällä kertaa matka loppui kuitenkin kesken.

Kangasala SK osallistui kilpailuun peräti viidellä joukkueella iloisella kilpailumielellä. Tapahtuman henkeä kuvastaa kilpailun suojelijana toiminen Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen siteeraus Tahko Pihkalalta: ” Suunnistus on niin hauskaa, että on ihme, ettei sitä ole jo syntinä kielletty.” Harjoittelu kohti Vaasaa 2009 on alkanut.

Nuorten Jukola 2005

  1. Miltä tuntui enne omaa juoksua? (jännittikö, entä miltä tuntui verrytellessä jne.)
  2. Tavoitteet etukäteen?
  3. Kulkiko juoksu, löytyikö lippu?
  4. Tapahtuiko metsässä jotain jännittävää/hauskaa? :)
  5. Miltä tuntui viestin jälkeen?
  6. Olisitko tehnyt jotain toisin? (oma juoksu, valmistautuminen yms.)

1. osuus – Topi

  1. Kyllähän sitä jännitti ku onhan se kauden tärkein viesti, ainakin mulle. Verrytellessä juoksu tuntu hyvältä ja vedotkin lähti räväkästi.
  2. Henkilökohtasena tavotteena oli tulla vaihtoon 15 parhaan joukossa ja ennen Ekiä. 5 sakkiin odotin joukkueen pääsevän.
  3. Lippu löytyi alussa kun mentiin letkan mukana, vaikka ei sillon kauheesti karttaa luettukkaan. Lopussa Tuli pari pientä virhettä, kun olin ihan puhki enkä tajunnu rauhottua ja lukee karttaa tarkasti. Juoksu kulki hyvin tokavikalle rastille asti ja sitte hyydyin ja juoksu meni ihan hölkkäilyks. Maalisuotan päätin vetää vielä se VEREN maku suussa ja puristin Haldenin ohi.
  4. No kerran näin ku päästäinen tunki sammaleen sisään piiloon ku letka pyyhkäs yli.
  5. Oman osuuden jälkeen ei oo kyl ikinä tuntunu niin pahalta ku vedettiin tosi kovaa ja ku viä lopussa pummas nii vedin raivolla itteni ihan puhki. Varsinaisen viestin jälkeen olin ihan tyytyväinen sijaan, mutta paremminki olis voinu mennä, joten ei ny kuitenkaa pidetä pileitä. Omaan suortukseen en ole tyytyväine.
  6. Olisi pitäny lukee karttaa tarkemmin ja tehdä hieman enemmän niitä omia ratkasuja, eikä juosta muiden mukana hieman rastista ohi/väärää reittiä.

2. osuus – Mikko

nii joo, Ennen ku sai kartan kätee jänniti mutta ei se jälkeen ku pääs juoksee. toobi sano että saa selkää jos laskee yli kolmesijaa. äygh juoksu ei oikeen tahtonu kulkea mutta liput löyty hyvin 2 virhettä lukuun ottamatta. Gyllä oli mukava juosta vaikka olikin aika hikistä melkosessa paalissa oli ku maaliin pääsi. siinä tyhjentävästi kerrottu

3. osuus – Niina

  1. Jännitti tosi paljon, mut kyllä se sitten helpotti kun pääsin mettään…
  2. Tehdä hyvä suoritus.
  3. Juoksu kulki ihan hyvin, lippu löyty vähän huonommin. ;)
  4. No hauskaa oli ainakin se kun yks tyyppi beesas mua, eli se ei varmaan osannu lukee! Ja sit mä pummasin!
  5. Ihan hyvältä.
  6. En olis pummannu!

4. osuus – Martti

  1. Eka kerta ykkösjoukkueessa jännitti, koska tiesin meidän kamppailevan kärkisijoista.Kun näin Niinan tulevan vaihtoon jalkani suorastaan tärisivät, mutta paineet unohtuivat kun sain kartan käteen.
  2. Tavoitteenani oli tehdä tasainen hallittu suoritus.
  3. Juoksu kulki erittäin hyvin ja liputkin löytyivät ihan hyvin, lukuunottamatta 3-4 välin “kaarrosta”.
  4. Vähän olin hämmästynyt kun Miika jäi loppusuoralla kauas taakseni vaikka matkaa oli taitettu yhdessä.
  5. Aluksi vähän pettynyt olo, mutta kuitenkin tyytyväinen ensikertalaiseksi.
  6. No, kaikki muu meni nappiin, mutta sillä yhdellä välillä olis täytynyt pitää oma pää…tästä on hyvä parantaa!

5. osuus – Heini

  1. Ennen juoksuu tuntu ihan hyvältä! Vähän jännitti, mut se oli sellasta kivaa jännitystä. Kyllä oikeen odotin et pääsin suunnistaan tai siis tykittään! ;)
  2. Tulla kärjessä vaihtoon!
  3. Juoksu kulki, lippu löyty!
  4. No näin siellä kaikkii eläimii ja kasveja ja kaikkee muuta sellasta ja se oli vähän jännää!
  5. Loistavalta!
  6. No en.

6. osuus – Outi

  1. Jännitti sopivasti. Verrytellessä tuntui ihan mukavalta, paitsi ilma oli hieman liian kuuma.
  2. Tavoite oli juosta hirveä tykkijuoksu ja karata muilta. Nyt kun sitten ei oltu ihan terävimmässä kärjessä niin tavoite muuttui kiinniajamiseksi.
  3. Juoksu kulki kohtalaisesti, loppulenkillä sippasin. Lippujen kanssa ei ollut suuria ongelmia, paitsi yleisörastin jälkeen tuli minuutin virhe.
  4. Kyllä.
  5. Viestin jälkeen tuntui mahtavalta. Oli ihanaa kun kaikki onnistuivat. Vähän jäi ehkä kaivertamaan se monensiako olis voitu olla…
  6. Olisin juossut hiljempaa torstain saunalenkillä ja reenannut enemmän, että olisin jaksanut juosta kovempaa!

7. osuus – Samu

  1. olin kyl aika paiseessa siin vaiheessa kun O tuli siihen yleisörastille mut paikat tuntu olevan ihan hyvässä iskussa siin verrytellessä
  2. tavoitteena oli tehdä pummiton suoritus
  3. juoksu kulki kyllä ja lipuillekin osuin joskus tai useimiten
  4. jännittävää lähinnä pelottavaa oli kun pummasin pari rastia enne yleisörastia ja näin kun tisarenin jätkä juoksi ohitte kun iten etin rastia. Hauskaakin oli kun sai loppulenkillä kuunnella sen tisaren/hagabyn ankkurin äännähdyksiä ;D
  5. olo oli kyllä aikas helpottunut
  6. no enkai muutkun ohittanu sen tisarenin ja talvella olis pitäny reenata enemmän ;>

WordPress Themes