Category: hisu

Hisusta kolme SM-viestimitalia

Hiihtosuunnistuksen pitkän matkan ja viestien suomenmestaruuksista kilpailtiin 12.-13.2. Jämsässä paukkupakkasissa. Lauantain pitkällä matkalla SK:laisia ei ollut aivan kärkivauhdissa, paras suoritus oli Antin kuudes sija H18-sarjassa. Antti jäi 15,8 kilometrin radalla voittajasta kymmenen minuuttia ja muutenkin kärkikolmikko oli omaa luokkaansa. Antin suoritus näyttää väliaikojen mukaan tasaiselta.

Antti


Sunnuntain viesteissä lähtöjä siirrettiin tunnilla, jotta pakkanen hellittäisi edes hieman. SK:lla oli mukana kolme joukkuetta, jotka kaikki nappasivat mitalin. D40-sarjassa Tiina, Saija ja Sirra suksivat kultaa. Sarjassa oli tosin vain kaksi joukkuetta, joten epäonnistuminenkin olisi tuonut hopeaa.
H18- ja D20-joukkueet sijoittuivat hopeatilalle. Molemmissa sarjoissa voittajajoukkueet olivat varsin ylivoimaisia. Pojissa Sane aloitti varmasti, Antti nosti pojat neljänneltä sijalta toiseksi ja edellispäivänä syheriköissä koukuttanut Veke repi lisää eroa kolmosjoukkueeseen.
Sane loppusuoralla
D20-sarjassa Aino hallitsi jännityksensä ja tuli aloitusosuudelta kolmantena. Alma nosti tytöt toiseksi. Vehkalahden Veikkojen tyttö hiihti Niinaa kiinni pari minuuttia, mutta Niina hoiteli homman kotiin loppukirissä! Hyvä! Ja onnea mitalisteille:)

Ninzuli loppusuoralla. Lauantaina tosin, ei ollut kirikamppailua silloin.


Ja jälkispekulaatit tiätty!

Mitskuhymyt!

Lisää kuvia Kuvagalleriassa.

Tästä tuloksiin

Pojille kultaa, naisille hopeaa ja tytöille pronssia

Hiihtosuunnistuksen pitkänmatkan ja viestien SM-kisat kilpailtiin Vuokatin jylhissä maisemissa. Useilla radoilla reitit kävivät vaaran päällä, joten kilpailijat pitivät kisaa erittäin raskaana.Olosuhteet muuten olivat
loistavat, kuten myös muissa talven kilpailuissa.Lauantaina oli ohjelmassa pitkämatka, jossa Niina sijoittui viidenneksi sarjassa D20. Otto pääsi myös palkittavien joukkoon sijoituksen olleessa kymmenes sarjassa H16. Ennakkosuosikkina kisaan lähtenyt Vextian koki epäonnea sauvan katkettua kilpailun puolivälissä. Jonkun aikaa Veke koitti saada sauvaa lainaksi, mutta kun sitä ei löytynyt, niin tuloksena oli keskeytys. Muiden sijoitukset olivat Sane 18, Karo 23 ja Timo 29 sarjassa H18, Saija 12, Terhi 16 sarjassa D50 ja Aino 15 sarjassa D18.

Sunnuntaina vuorossa olivat viestit, joihin Kangasala SK sai kokoon neljä joukkuetta. H16 sarjan pojat Eevert, Otto ja Veke ottivat mestaruuden. Eevert hiihti ja suunnisti mainiosti tullen vaihtoon sijalla yksitoista vain kolme minuttia kärjen perässä. Otto ratkaisi pelin toisella osuudella nostaen joukkueen kärkeen, joten hommassa ei ollut mitään epäselvää Veken lähtiessä ankkuroimaan. Maalissa joukkue tuuletteli ykkössijaa.Veke teki viestin nopeimman osuusajan.

D17-20 sarjassa Alma , Aino ja Niina sijoittui kolmanneksi.Niina hiihti viestin kolmnanneksi nopeimman osuusajan. Ero voittaja Haapamäen Urheilijoihin oli kolme minuttia. D40 sarjan naiset Terhi , Saija ja Sirra otti yllättäen hopeaa. H18 sarjassa Karo , Timo ja Sane ylsivät sijalle neljä. Viesteissä Kangasala SK oli pisteissä laskettuna paras seura. Ennen SM erikoispitkiä SK on SM-tilastossa sijalla kuusi.


Kari Papinsaari

Kultaa Kontiolahdelta

Hiihtosuunnistuksen keskimatkojen SM-kisat käytiin viikonvaihteessa 6-7.3. Kontiolahdella Lykynlammen lumisissa harjumaastoissa. Poikien alle 16v. sarjassa 8.1km matkalla SK:n Kristian Kannus hiihti kultaa. Radat olivat niin suunnistuksellisesti kuin maastollisesti varsin vaativat. Yksi mäki oli niin pitkä ja jyrkkä, että siinä sukset täytyi
ottaa pois jalasta ja juosta se ylös pehmeässä hangessa. H16 sarjassa maaliin asti suunnisti 28 poikaa.

Kangasala SK sai myös 3 muuta sijoitusta 10 joukkoon. Tiina Linnainmaa oli sarjassa D45 neljäs, Niina Papinsaari sarjassa D20 kuudes ja Saija Laurila sarjassa D50 kahdeksas. Karo Saarisen sijoitus oli sarjassa H18 viidestoista ja Eeva Linnainmaa oli sarjassa D16 sijalla 22.

SK:n hiihtosuunnistajien kausi jatkuu ensi viikonvaihteessa Vuokatissa pitkien matkojen ja viestien SM-kisoilla.

Pojille SM-kultaa

Weke ja Otto tuulettaa

Weke ja Otto tuulettaa

Kristian Kannus ja Otto Loukkalahti ottivat komeasti kultaa H16-sarjan hiihtosuunnistuksen parisprintissä. Sunnuntaina 31.1.2010 Lieksassa käyty kisa oli kerännyt 16 paria taistelemaan Suomen mestaruudesta. Edellisenä päivänä käyty henkilökohtainen kilpailu oli jättänyt sopivasti murusia hampaankoloon. Kilpailu oli kutkuttava seurattava, koska pojille sattuivat pidemmät hajontalenkit ensimmäiselle ja toiselle osuudelle. Pojat uskoivat kahden ensimmäisen osuuden perusteella taistelevansa pronssista. Vasta maaliviivalla Kristianille selvisi, että he ovat voittaneet. Siitä alkoi kaverusten riemukas juhlinta. Valmennuspäällikkö Sanen luomat urat Suoramanjärven jäälle eivät olleet siis kolattu turhaan. Myös Alma Toivonen ja Eeva Linnainmaa olivat tyttöjen D16-sarjan parisprintissä hienosti viidensiä. Naisten pääsarjassa Sirra Toivonen ja Tiina Linnainmaa haastoivat nuorempansa. Kovavauhtisessa kisassa tuli plakkariin kolmastoista tila.

Lauantain henkilökohtaisessa kilpailussa Kristian Kannus oli H16 sarjan neljäs ja Otto Loukkalahti viides. Wekellä oli lauantaina finaalissa epäonnea matkassa. Suksi oli jäänyt jumiin puunrungon alle ja lisäksi loppumatkasta katkesi vielä sauva. Näin karsinnan ykköstila jäi lauantain parhaaksi hiihdoksi. Tyttöjen D16-sarjassa Alma Toivonen oli yhdestoista ja Eeva Linnainmaa kuudestoista. Poikien H18-sarjassa alkukauden sairastellut Karo Saarinen oli kahdeksastoista. Myös Tiina Linnainmaa ja Sirra Toivonen olivat ikänaisista kisaamassa. Tiina otti neljännen tilan sarjassa D45 ja Sirra oli D40-sarjan kuudes. Hiihtosuunnistuksen SM-kilpailut jatkuvat maaliskuussa keskimatkalla Joensuussa ja pitkällä matkalla ja viestillä Sotkamossa.

Tiukkaa rypistystä

Tiukkaa rypistystä

Pronsseja ja plaketteja Kangasalle hiihtosuunnistuksen SM-keskimatkalta

Juttu on Seppo O:n kynästä ja ilmestynyt Kangasalan Sanomissa maaliskuussa 2009 . – toimitus

SK:n Kristian Kannus(vas.), Karo saarinen ja Santeri Sainio

SK:n Kristian Kannus(vas.), Karo saarinen ja Santeri Sainio

Kangasala SK:n hiihtosuunnistajat Kristian Kannus (H16) ja Heini Papinsaari (D20) voittivat pronssia viime viikonloppuna Keuruulla pidetyissä SM-kisoissa. Kristian saavutti nyt ensimmäisen henkilökohtaisen hiihtosuunnistuksen SM-mitalinsa. Eroa voittajaan kertyi reilu minuutti. Poikien sarjan menestystä täydensivät Karo Saarinen sijalla neljä ja Santeri Sainio sijalla viisi. Heini Papinsaaren jaloissa painoi pitkä kausi ja hiihto oli raskasta, joten aivan voittoon MM-mitalistin voimat eivät tällä kertaa  riittäneet.

Radat olivat vaativia, mäkisiä, runsasrastisia ja pyörivät pienellä alueella risteillen ja kääntyillen. Kamppailu mitalisijoista olikin tiukkaa ja sarjassa D18 Niina Papinsaari johti kilpailua loppurasteille saakka, mutta lopun virheen seurauksena loppusijoitus oli viides. Sarjassa D16 Aino Ojanen oli kymmenes. D40 ja D45 sarjoissa Sirra Toivonen ja Saija Laurila olivat kahdeksansia.

Kisoissa hopeaa voitti myös “kesäkangasalalainen” Olli Markus Taivainen (H20), nelinkertainen nuorten hiihtosuunnistuksen MM-kultamitalisti. Juuri päättyneissä Japanin aikuisten MM-kisoissa vielä juniori-ikäinen Taivainen voitti kultaa, hopeaa ja pronssia. Hiihtosuunnistuksen kauden viimeiset SM-kisat käydään kahden viikon kuluttua Sodankylässä.

Halden

Kauan odotettu matka Haldeniin starttasi viimein maanantaina 25.7 Pilotin pihasta. Laivamatka sujui hyvin ja seuraavana päivänä huruteltiin Ruotsin läpi Haldeniin, suunnistajien Mekkaan. Bussimatkalla kilpailtiin perinteisessä musavisassa ja reisijumppatietokilpailussa. Maija ja Laura oli Nuorten Jukolan huijauksen vuoksi suljettu pois kilpailusta. Jälkimmäisen kisan voitti Nelli, musavisan voittaja sen sijaan jäi hieman epäselväksi, kun parhaisiin pisteisiin yltäneessä paperissa luki Timo Santamäki & Tuire Järvinen, jotka eivät edes olleet mukana reissussa… Niinpä jäätelö jäi jakamatta.

Perillä Haldenissa majoituimme Fredrikstenin leirintäalueen mökkeihin mahtavan linnoituksen kupeeseen. Ehdimme vielä mukaan Haldenin junnujen taitoharjoitukseen, jossa tosin oli mukana vain pari paikallista. Eivätkä ne parikaan halunneet vaihtaa Haldenin paitoja smurffiriepuihin! Illalla seikkailimme linnassa ja juoksimme pakoon vankilatyrmän kummitusta. Aamulla kävimme hieman kokeilemassa Öystein Kristiansenin vetovauhtia. Hyvin pysyttiin perässä!

Keskiviikkona meillä oli kaksi harjoitusta. Aamulla suunnistimme kampajyrkännejonojen halkomassa, rankassa ja hieman pusikkoisessa maastossa. Iltapäivällä juostiin Syverstadvannetin ihanissa mäissä, jotka muistuttivat paikoitellen hieman viime vuoden 25Manna-maastoa. Viimeisellä rastilla jouduin mukaan elämäni kauheimpaan suunnistuskokemukseen, kun Heiniltä meni polvi sijoiltaan. Onneksi Lahden Suojelijoiden pelastusarmeija oli lähellä!
Seuraavana aamuna starttasi poikien legendaarinen aamuharjoitus DödingSprint. Olimme edellisenä päivänä käyttäneet tyttöjen kanssa puolitoista tuntia rastien vientiin 3,5 kilometrin radalla. Nousua oli ainakin 150 metriä, ja oikeasti matkaakin kertyi huomattavasti enemmän, kun osa rasteista sijaitsi konstikaasti linnoituksessa. Aamuseitsemän jälkeen starttasivat matkaan yökettu-Mikko, villasukka-Emppu, hiihtäjä-Topi, maailmamestari-Olli ja Melkein Seitsemän Plaketin Mies. Huima vetäytyi kilpailusta viime hetkellä… Viimeinen, 13. rasti, oli sijoitettu mökillemme, jonka numero oli muuten myös 13, ja sinne oli järjestetty juomarastikin! Tappavan rankan sprintin voitti Olli ajalla 31.05.
Päivän harjoitukset pidettiin Haldenin 100-vuotiaalla seuramajalla Höiåsissa. Harjoittelimme startteja kokoontumalla yhteislähtöihin aina muutaman rastin välein. Maasto oli sileää avokalliota soiden täplittämänä. Harjoituksen jälkeen keitettiin hernesoppaa pihalla. Ruokailun päälle kellään ei tuntunut olevan mehuja lähteä toiseen harjoitukseen, joten vietimme iltapäivää shoppaillen. Marttakerhomme sai uusia markku-jäseniä, kun Samu, Topi ja Ollikin alkoivat virkata pipoja. Siinä se ilta sitten kuluikin juoruillessa. Pojat jaksoivat vielä heittää yölenkinkin.

Perjantaina nukuimme pitkään ja köröttelimme sitten Skövdeen, nuorten Tiomilaan. Kun teltat oli saatu pystyyn, kisakeskus katsastettu ja iltalenkit heitetty, vetäydyttiin makuupusseihin ja yritettiin nukkua. Yöllä, kello 2.30, alkoi poikien viesti, jonka lähtöpamaukseen monet heräsivät.

Oli ihanaa makailla pari tuntia lämpimässä teltassa ja kuunnella kisakuulutuksia… Lopulta oli kuitenkin pakko nousta, kun tyttöjenkin viesti alkoi. Heinin poissaolo taisi laskea vähän kaikkien motivaatiota, mutta ihan kohtalaisesti kaikki juoksivat. Poikien viesti sujui nousujohteisesti. Monien, sekä poikien että tyttöjen kohtaloksi koitui toiseksi viimeinen rasti numero 150, jonka pummeitta selvitti noin kolme juoksijaa. Maasto oli melko peitteistä ja aiheutti vaikeuksia etenkin yömiehille. Ensi vuonna on sitten tyttöjen joukkueen voittotavoite täyttyvä ja nyt käynnistyi myös poikien yhdistelmäjoukkueen projekti, joka tähtää voittoon vuonna 2007. Saa nähdä miten käy. Viestin jälkeen pakattiin bussi ja suunnistettiin kohti Tukholmaa. Shoppailuaika Mariestadissa meni ihan harakoille, kun kaikki kaupat oli suljettu. Bussimatka taas meni Iisakin kehotusten mukaan: ”Nukkukaa nyt niin jaksatte valvoa sitten laivalla!” Ja kyllähän siellä sitten valvottiinkin.

-Outi

Huippuhaastattelu

19.-10.2.2005 taisteltiin hiihtosuunnistuksen suomenmestaruuksista Itä-Suomessa Imatralla. SK:n saalis oli varsin mahtava: kultaa ja pronssia henkilökohtaisesta kisasta ja kultaa ja kuudes plaketti viestistä. Nyt hankalien kysymysten haastattelussa viikonlopun kaksinkertainen mestari Heini ja yksinkertainen Maija!

Ensin on pakko kysyä: Miltä nyt tuntuu?
MaO: Aaaaaaa. Vähän oon kyllä yllättyny siitä henkilökohtaisesta kisasta, mut ihan kivalta ja hienolta ja hassulta.
Heini: Todella hyvältä.

Entä miltä tuntui hiihtää loppusuoraa ylämäkeen?
MaO: Aika raskaalta.
Heini: Kivalta.

Milloin viimeksi eksyit urasyherikköön?
MaO: Varsinaisesti eksyin tuossa alkutalvesta Lapissa, mutta pummeja on tullut melkein joka kisassa.
Heini: (miettii kauan) en ole eksynyt koskaan. Tai en ainakaan pitkään aikaan.

Mikä hisussa viehättää?
MaO: Ei se nyt varsinaisesti viehätä, mut onhan se joskus ihan kivaa.
Heini: No, se kun (miettii kauan) se on vaan niin kivaa.

Mikä on parasta talvisessa metsässä?
MaO: Oravat.
Heini: Se kun näkee eläinten jälkiä!

Joko odotat kevättä?
MaO: Jo.
H: Joo!!!

Mitä teet hiihtolomalla?
MaO: No opiskelen Aholansaaressa Isä Meidän -rukousta ja luen Raamattua.
H: Menen Ylläkselle ja hiihdän Aakenukselle.

Oletteko ehtineet reenaamaan ollenkaan vai onko kaikki aika mennyt kisaillessa?
MaO: Joo.
H: No ei todellakaan. Siis kyllä ihan hyvin olen ehtinyt.

Kuka on idolisi hiihtosuunnistuksessa?
MaO: No en viitti sanoo. Tai voin mä yhen sanoo! Jenni Joensuu-Partanen.
H: Yksinkertainen mestari.

Loppuun pitää kysyä vielä toinen legendaarinen: Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteenne?
MaO: Olla kolmen sakissa nuorten Tiomilassa, saada jotain SM-mitaleja, jotka on Iisakin koneen tiedostossa, mut en enää muista niitä ja pummia vähemmän kuin viime kaudella ja pitää hauskaa ja koettaa selvitä maantiedon kokeesta ja voittaa Venla-viesti vuonna…
O: Älä kerro!
MaO: ja olla kymppisakissa Nokian junnukisoissa ja päästä joskus AV-ryhmään.
H: En tiedä. Saada sata AM-mitallia. Joo

WordPress Themes