Nuorten jukola 2008 Espoo

1)MS Parma 1 FIN 3:10:46 (Tuomo Stenberg, Sami Hämäläinen, Essi Hakala, Juho Dahl, Reeta Rantanen, Tiia Miettinen, Antti Vainio)
2) Koo-Vee 1 FIN 3:13:01 (Pyry Huhtanen, Miika Arvola, Henna Skog, Henri Annila, Natalia Kanko, Miina Kanko, Markus Sinijärvi)
3) Rajamäen Rykmentti 1 FIN 3:13:23 (Miika Suominen, Aapo Aaltio, Marika Suominen, Miika Koskinen, Sanna Minkkinen, Hanna Raitanen, Lauri Lehtinen)
4) Kangasala SK 1 FIN 3:13:50 (Martti Siikaluoma, Karo Saarinen, Alma Toivonen, Kristian Kannus, Iida Savolainen, Niina Papinsaari, Kenny Kivikas)
5) Tampereen Pyrintö 1 FIN 3:14:19 (Jussi Kivelä, Henri Kontoniemi, Sanni Kymäläinen, Elias Kuukka, Emmi Mähönen, Venla Niemi, Severi Kymäläinen) 

1.       Fiilikset ennen kisaa, luotitko itseesi ja omaan osaamiseen , jännittikö?

2.       Miten valmistautuminen kisaan sujui.Olitko hyvässä juoksu/ suunnistusvireessä?

3.       Miten oma osuutesi sujui. Kommentit suunnistussuorituksesta?

4.       Tunnelmat oman osuutesi jälkeen?

5.       Miltä tuntui kun joukkueen ankkuri saapui maaliin?

6.       Kommentit joukkueen managerin toiminnasta

Martti  1 osuus

1.       Fiilis ennen kisaa oli hyvä, itsevarmuutta löytyi runsaasti koska suurissa viesteissä aloittaminen on tuttua puuhaa. Pieni jännitys kuuluu kisaan kuin kisaan!

2.       Juoksin edellisenä päivänä SM kisoissa 3000m radalla joten valmistautuminen ei ihan huippua tällöin ollut.Ratakisan jälkeen suuntasin ajatukseni suunnistukseen ja aloin keskittyä seuraavaan päivään. Perjantaina tuon kisan jälkeen epäilin vielä seuraavan päivän juoksukuntoa mutta alkuverryttelyiden jälkeen fiilis oli loistava ja kunto tuntui olevan kohdillaan.

3.       Mielestäni oma osuuteni meni juuri niin kuin pitikin. En tehnyt yhtään virhettä matkalla, enintään muutaman pienen varmistuspysähdyksen jouduin tekemään. Suoritus oli hallittu ja juoksu kulki tosi hyvin.

4.       Fiilikset oman osuuden jälkeen olivat erinomaiset. Vähän jäi hampaan koloon vaihtosija 2, koska luulin tulevani kärjessä vaihtoon mutta Toni Saari ehti ensin.

5.       Kun joukkueen ankkuri oli saapunut maaliin oli tunnelmat tosi hyvät. Ankkuri oli tehnyt todella hyvän suorituksen ja nostanut meidät loppusijalle 4, joka oli todella hyvä suoritus!

6.       Joukkueen huoltajan toiminta oli hyvää ja kannustavaa. Näin sitä pitääJ

Karo 2 osuus

1.       No ihan hyvä fiilis ja luottamus oli vaikka ny hitusen jännittikin.

2.       No kyl valmistautuminen oli ihan hyvää vaikken mitään kauheita verryttelyitä tehnykkään.

3.       No ihan hyvin, sen ekan lenkin viimeiselle hajontarastille tuli sellainen 1 min pummi mutta muuta ei sitten oikeastaan tullutkaan.

4.       Aika hienot kun onnistu hyvin ja sijoituskin pysy hyvänä.

5.       Kyllä se ihan komeeta oli ku taas hyvillä sijoituksilla oltiin.

6.       HIENOA.

Alma 3 osuus

1.       Jännitti ja paineet olivat kovat. Myös omasta osaamisestani olin epävarma.

2.       Valmistautuminen sujui hyvin pienestä yskästä huolimatta. Juoksuvire oli hyvä.

3.       En ollut kovinkaan tyytyväinen omaan juoksuuni. Jännitin kauheasti ja ajatukset eivät pysyneet suorituksessa vaan vaelsivat muihin kilpailijoihin. Keskittymisen puutteen takia muutama virhe tuli.

4.       Tunnelmat olivat aika pettyneet muta samalla myös positiiviset, koska luulin pudottaneeni paljon enemmän sijoja virheiden takia.

5.       Fiilikset olivat mahtavat. Tiesin kyllä että tällä joukkueella tulee hyvä sija ja neljäs paikka näin isossa viestissä on tosi hienoa.

6.       Toimit minusta joukkueen huoltajana hyvin. Katsoit että kaikki pääsee lähtöön hyvin ja maaliin tullessa kuinka suunnistus meni.

Kristian 4 osuus

1.       Fiilikset oli odottavat ennen kisaa, luotin itseeni ja jännitti suht vähän.

2.       Kisaan valmistautuminen tapahtui vasta vaihtoalueella ja juoksu kulki vaikka lopussa vähän pisti mutta en antanut haitata.

3.       Se vähä suunnistus mitä osuudella tarvittiin sujui hyvin.

4.       Maalissa oikein hyvät fiilikset kun oma rata meni nappiin ja nostin kärkeen.

5.       Olin tyytyväinen että Kenny piti pyrinnön takana.

6.       Hyvin tehty.

Iida 5 osuus

1.       Ennen kisaa jännitti aika paljon, mutta ei enää kun pääsin metsään. Luotin itseeni ja omaan suoritukseeni ja ajattelin että selviän suorituksesta.

2.       Valmistautuminen sujui hyvin. Jossakin vaiheessa viikkoa tuntui että olisi vähän nuhaa tulossa mutta loppuviikosta ei ollut ongelmia. Juoksuvire oli hyvä ja suunnistuskin kulki.

3.       Osuuteni sujui hyvin, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Alussa hain yhtä rastia 2 minuuttia ja sitä seuraavaa vielä minuutin. Sen jälkeen yritin juosta selvissä paikoissa kovaa ja ottaa rastit tarkemmin.

4.       Osuuteni jälkeen minua harmitti pummit mitä tein, mutta sitten ne unohtui kun olimme hyvin mukana kärkiporukoissa.

5.       Ankkurin tultua maaliin fiilikset olivat todella hyvät, koska joukkue oli tehnyt virheitä mutta silti sijoitus oli hyvä.

6.       Joukkueen huoltaja toimi hyvin, eikä ollut koko ajan kyselemässä ja neuvomassa.

Niina 6 osuus

1.       Fiilikset ennen kisaa olivat ihan hyvät, samanlaiset kuin yleensä ennen kilpailua. Hieman enemmän jännitti kuin tavallisessa kisassa mutta ei liikaa.

2.       Valmistautuminen kisaan sujui normaalisti ja juoksu tuntui kulkevan melko hyvin verrytellessä.

3.       Alussa harmittava pummi, jolloin kärki pääsi karkaamaan mutta lopussa pystyin melko hyvin kokoamaan itseni ensimmäisen rastin virheestä huolimatta. Loppu sujuikin jo paremmin.

4.       Hieman pettynyt omaan suoritukseen mutta virheetkin kuuluvat tähän lajiin ja tunnelma oli osuuteni jälkeen silti ihan hyvä.

5.       Fiilikset olivat hyvät ankkurin tullessa maaliin ja olin tyytyväinen joukkueen sijoitukseen.

6.       Joukkueen huolto toimi hyvin eikä epäselvyyksiä esim. vaihdoista jne. ollut viestin aikana.

Kenny  7 osuus

1.       I was little bit in a swivet but i felt quite self-confident. I think I trusted myself enough.

2.       I listened some music, talked with my friends and tried to relax. I had good motivation to run and orienteer because I didn’t wanted to disappoint my teammates.

3.       I made some mistakes and I ran carefully not to make bigger ones. The runningspeed was low.

4.       Ididn’t felt so good because I made some mistakes and I wanted to become into the top three.

5.       Mika was great. He was motivating and explained everything, which was good.

Palkinnot kotiin!

Näillä tultiin sijalle 4

Hieno suoritus joukkueelta!

-Mika 

Nuorten Jukola 2004

Tässä kaikkien yhdessä kokoamia tunnelmia Lieksassa järjestetystä Nuorten Jukolasta.

Matkasimme Jukolaan tutulla Paunu-bussilla.

Bussilla ajetaan varovarovasti
Ettei kaatuisi suunnistajalasti
Suoraa tietä suoraa tietä
Mäkiä on matkan varrella
Pois hitaat ja peesarit alta
Reitti näyttää vaikealta
Metsässä juostaan tuhatta ja sataa
Jarruja ei meillä olekaan!

Meillä oli mukana toinenkin kuski Tanen lisäksi, joten Tanelle jäi aikaa keskittyä matkalaulajan vaativaan tehtävään, tosin vain etupenkkiläisten iloksi.

Lieksaan matkalla SK:n junnut,
Mukana liput ja hienot rummut
Edessä siintää Pyrsän bussin perä,
On siltä jo viety voitto ja terä.
Henki on mahtava hieno,
Edestä kaikuu Tanen laulu vieno.
Tulossa taisto kiivas tuima,
Ja lopuksi voiton kiri huima!

Uhoamisen ohella menomatkalla arvailtiin ykkösjoukkueen sijoitusta. Arvailut liikkuivat kymppisakissa, mutta täytynee paljastaa sekin, että ainoa oikeaan osunut (9.) oli ahkera valmentajamme Iisakki!

Istun bussissa matkalla kohti Nujua,
Mietin miten mahtaa viestit huomenna sujua.
SK:n ykkönen tavoittelee lähes kärkeä,
Vain paha pummi voi unelman särkeä.
Myös muut joukkueet voi yllättää,
Niin että sekoaa Iisakin pää.
Kuitenkin hyvä on muistaa motto:
Parasta reissussa on rehti osanotto!

Matka sujui hyvin rattoisasti, ei tapeltu yhtään ja kaikilla oli mukavaa. JP:llä oli ongelmia kiharoittensa kanssa ja Mikkoa harmitti väliin jäänyt sorsastuskauden avauspäivä. MaO ja Paura voitti Outin ja Röntgpin organisoiman musavisan, Mikko virkkasi pipon ja osa porukasta hankki pahoinvoinnin pomppimalla Jari-Pekan trampoliinissa. Perille tultiin myöhään illalla ja happihyppelyn jälkeen mentiin jännittyneinä nukkumaan.

-Seuraavan päivänä kisapaikalla oli pilvistä, onneksi ei satanut. Tunnelma oli hyvä ja ykkösjoukkue roikkui pitkään kärkikahinoissa pitäen huoltojoukkojen pulssin korkealla läpi koko kisan. Ykkösjoukkue sijoittui ennustetusti kymppisakkiin ja huoltajilla oli hyvä mieli kun kaikki vieläpä selvittivät ratansa läpi. Upeita suorituksia oli monilla, tällä kertaa erityismaininta meidän ”pikkupojille”eli Makelle (12 v.) ja Martille (12 v.), jotka selvittivät 13-16v. radan tyylikkäästi ja Vekstianille, joka juoksi kymppirastireittiläisenä hienosti elämänsä ensimmäisen avoradan, kirjaili Kannuksen Pekka kisan jälkeen muistelovihkoomme. Vekstian muuten hävisi osuusajoissa Maijalle vain ihan vähän yli minuutin! SK:n yhteishenki oli jälleen mahtava, seuraavan päivän AM-kisoissa ei kaikilta edes tullut ääntä, niin kovaa kannustettiin kavereita!

Valmentajamme evästäminä saavutimme siis Kangasala SK:n kaikkien aikojen parhaan NuJu sijan, eli yhdeksännen. Sen verran pitänee setää takaisin, että voittihan Kisa silloni 90-luvun alussa Levon Mikon ankkuroimana. Tässä omia, sekä valmentajan ja joukkuekavereiden tekemiä analyysejä osuus osuudelta:

1. osuus – Samu (=Simo)

Simo todisti olevansa kuningas, Samu juoksi tosi hyvin ja lujaa, Simo on kova jätkä. Niin se kyllä on kun tulee avausosuudelta 25 s. kärkeen! Kotijoukot seurasivat netissä ja väliaikatietojen tullessa oli reaktio, varsinkin tyttöjen, verrattavissa johonkin joukkohysteriaan sillä harva varmaan uskoi, että Simo roikkuisi avausosuudella kärkiletkassa! Simolla oli hallinnan merkit heti lähdössä, K:lle juostessa katse tiukasti kartassa ja rohkeasti eteenpäin, varmasti vaihtoon kärjen mukana oli tosi viesti suoritus. Näin aina niin vaatimaton Simo kertoi itse juoksustaan: -Aika lailla nappisuoritus ja oli hieno huomata että alkuhässäkän jälkeen oli mukana kärkiletkassa ja mikäs siinä letkassa oli juosta vaikka kyyti melko kylmää olikin…

2. osuus – Mikko

Mikko teki kovassa paikassa kahden vuoden ikätasoitukseen verrattuna hyvän juoksun. ”Mikko oli ihan kingi, se vaan loikki siellä pitkillä jaloillaan”, kuvaili joku seuratovereista. Loppusuoralla taisi väsymys painaa, Mikko itsekin sanoi, että muuten meni hyvin, mutta lopussa tuli takkiin. Sehän ei kuitenkaan kauheasti haittaa, toisen osuuden jälkeen kun ei sijoja sekuntipelillä jaeta?

3. osuus – MaO

Maija veti kärkeä lyhyellä osuudella kiinni melkein kaksi minuuttia! Ehkä sitä osattiin odottaakin, mutta kaikin puolin mahtava juoksu se silti oli. ”Matka loppui kesken ja kaikki rastit oli jossain polulla”, Maija valitti. Tässä vaiheessa ankkurille alkoi kertyä lisää paineita…

4. osuus – Toopi

3. ja 4. osuus olivat hajontaparit ja Topi juoksi upeasti taipuen Maijalle osuusajoissa vain kolme sekuntia! Venäjän mahtimenijöillekään ei tullut turpaan tuskin yhtään. Itse Topi sanoi tehneensä jonkin virheenkin, joten kovaa on tuohon aikaan saanut juosta!

5. osuus – Laura

Laura tuli tyhjennysharjoituksin kisaan valmistautuneena osuudeltaan hienosti neljäntenä ja kateudella saivat kaverit katsella bussissa pummittomia reittipiirroksia. Laura jätti AngAn metsään ja todisti olevansa Maijan idoli.

6. osuus – Outi

Outi nosti yhden sijan vaihtaen kolmantena, mutta kärkeen tuli lisää eroa monta minuuttia, kunTP pääsi karkuun Saila Kinnin voimalla. -Alku meni ihan loistavasti, sitten tuli pari pientä virhettä ja niitten jälkeen semmonen tosi tyhmä neljän minuutin pummi. AngA sai siinä kiinni… Harmittaa kauheesti, viesteissä on aina niin tyhmä pummia, Outi sanoi harmistuneena kisan jälkeen.

7. osuus – JP

”Kovassa sakissa pikku virheetkin kostautuvat… Maaliin yhdeksäntenä, loppuveto toi VaHa:n selkää lähemmäs vaan ei kiinni. Kolmas NuJu ankkurointi – Kiitos JP”, Iisakii kirjoitteli paluumatkalla. Koviin paineisiin nähden erittäin erinomaisesti juossut JP kertoi suorituksestaan näin: -Viestin alun 16-vuotiaiden tyhmän palloilun haukkuminen osui omaan nilkkaan. Tajusin virheeni onneksi melko nopeasti. Laakkion sain kiinni taas kolmannella rastilla. Menin kuitenkin valitettavasti sekä Laakkion että rastin ohi. Seuraavat kolme kilsaa meni kohtalaisesti. Toiseksi viimeiselle tulin kuudentena ja puskin mäkeä pari metriä ylös ja tämän jälkeen vielä viiden sekunnin viimeisen rastin paikan kartalta etsimisen jälkeen oli aika järkyttvää kun kolme seuraa painoi alamäessä 30 metrin päässä. Lopussa pistin minkä pystyin – ei riittänyt: sija yhdeksäs. Hienot juoksut kaikilta muilta ja ihan hyvä sija.

”Kaikkiaan juostiin hienoti – ykkösjoukkueen koko suoritus oli loistava ja muut joukkueet juoksivat myös hyvin ikäisiään vanhempien seurassa”, tiivisti Iisakki Pyrinnön ylivoimaiseen voittoon päättyneen jännitysnäytelmän jälkeen.

Kotimatkalla heitettiin erittäin väsynyttä ja huonoa läppää, leikittiin ilmeleikkejä ja käytiin ABC:llä syömässä. Sen takia kotiinpaluukin venyi yli puolen yön, ruokaa kun jouduttiin odottamaan parhaissa tapauksissa jopa yli kaksi tuntia… Samalle huoltsikalle oli nimittäin eksynyt kolme muutakin bussilastillista nälkäisiä suunnistajia. Kaiken kaikkiaan kaikilla oli varmastikin tosi hauska reissu! Ensi vuonna Raumalla, eiköhän taas paranneta sijoitusta muutamalla

SM-normaali 2005 Jämsässä

Viime viikonloppuna tultiin ja kovaa, tai joissain tapauksissa ei tultu, Peltosydänmaata ympäröivien metsien kätköstä. Kyseessä oli siis yksi koko kauden tärkeimmistä kisoista – kaikkein kriittisimpienkin valittajien arvostama suunnistuksen kuninkuusmatka. Näissä kisoissa ei tunneta sellaisia sanoja kuin micro tai sprintti, onneksi. Tosin ratamestari tuntui olevan pitkien tietykitysvälien ystävä.

Skabat alkoivat lauantaiaamuna karsinnalla, jossa seulottiin jyvät akanoista (vitsi, mikä sanonta). Tosin karsintavoittaja Oo kertoi yrittäneensä mennä sen verran hitaasti, ettei joutuisi lähtemään vikana finaaliin. Parempi tuuri ensi kerralla. Karsintaradat olivat melko helppoja ja saivatkin jo vähän ihmettelemään, missä piirikunnallisissa sitä tällä kertaa rämmitään. Maasto yllätti ainakin allekirjoittaneen varsin positiivisesti. Odotin sellaista pusikkoa, jossa pääsee eteenpäin lähinnä viidakkoveitsen avulla ja jossa mäet olisi sellaisia jättiläisiä, että jalat olisivat hapoilla ennen ekaa käyrää. (Lue: en ollut aiemmin suunnistanut Keski-Suomessa) Sitten vastaan tulikin pari ihanaa avokalliomäkeä ja meitsi oli ihan fiiliksissä. Lauantain saldo oli junnuilla Outin ja Heinin ykkössijat, MaOn kolmostila, sekä Mikon ja Annan viitossijat. Lisäksi täytyy mainita, että Petteri voitti H21K3:n. Muut A-finaaleihin selvinneet olivat JiiBee, Uzbe, Samu, Sonja, Laura ja Nelli.

Ennen kuin poistuttiin kisakeskuksesta, kävimme syömässä kisaravintolan valtavan suuret kanapasta-annokset, jotka suorastaan herättivät ruokahalun ja jättivät sen jälkeensä. Majapaikkaan läheiselle maatilalle siirryttiin kolmella autolla. Iisakin auto, jossa tietysti oli ainoat kartat perille, päätti tehdä oman kiertävän reitinvalinnan, mutta yhden uukkarin ja pienen peruuttelun jälkeen maitotila löytyi. Illan aikana päästiin lypsylle mukaan, leikittiin ”lentopalloa” Kamun, talon koiran kanssa ja syötiin omenia. Sitten käytiin saunassa ja syötiin – ja kudottiin. Illalla sängyssä kuunneltiin vielä rentoutusnauha. Omasta toiveestani kuunneltiin se laskuvarjo – ei kun kuumailmapallo – tarina, koska viime kerralla nukahdin ennen kuin se oli päässyt taivaalle asti. No, ei siitä paljoa ollut hyötyä, koska tällä kertaa pääsin (ehkä) astumaan pallon koriin ennen sammumista.

Aamulla heräiltiin aikaisin ja murkinan jälkeen ajettiin taas kisoihin. Finaalin radat olivat onneksi huomattavasti jo vaativampia ja pummiakin nähtiin. Alussa oli sellaista ryteikköä, sitten monissa sarjoissa pitkä tieväli ja lopussa tarkkuutta vaativaa rinnesuunnistusta lähinnä vanhempien sarjoilla. Taas monet vetivät huippuhyvin ja olikin mukavaa ja jännittävää odotella kavereita pois metsästä. Odotus palkittiin; Heinille suomenmestaruus, Outille hopeaa, Mikolle neljäs tila (Olli-Markuksen ottaessa voiton), Maijalle kuuennen plaketti ja Samustakin (11.) tuli melkein yhdeksän plaketin mies. Petteri oli myös 11. Lisäksi Uzbe, JiiBee, Sonja, Laura, Anna ja Nelli selvisivät maaliin aikanaan. Pienen odottelun jälkeen saatiin myös palkinnot jaettua. Heini sai auringonkukan upotettavaksi mönjään ja sen lisäksi posliinitaulun, tosin Outi sai hienomman. Sitten jaettiin pakolliset mitalit ja plaketit. Lopuksi oli totta kai pakollisten valokuvien vuoro, ennen kuin lähdettiin kotia kohti.

KooÄlÄlliä odotellessa, Sonja

Halden

Kauan odotettu matka Haldeniin starttasi viimein maanantaina 25.7 Pilotin pihasta. Laivamatka sujui hyvin ja seuraavana päivänä huruteltiin Ruotsin läpi Haldeniin, suunnistajien Mekkaan. Bussimatkalla kilpailtiin perinteisessä musavisassa ja reisijumppatietokilpailussa. Maija ja Laura oli Nuorten Jukolan huijauksen vuoksi suljettu pois kilpailusta. Jälkimmäisen kisan voitti Nelli, musavisan voittaja sen sijaan jäi hieman epäselväksi, kun parhaisiin pisteisiin yltäneessä paperissa luki Timo Santamäki & Tuire Järvinen, jotka eivät edes olleet mukana reissussa… Niinpä jäätelö jäi jakamatta.

Perillä Haldenissa majoituimme Fredrikstenin leirintäalueen mökkeihin mahtavan linnoituksen kupeeseen. Ehdimme vielä mukaan Haldenin junnujen taitoharjoitukseen, jossa tosin oli mukana vain pari paikallista. Eivätkä ne parikaan halunneet vaihtaa Haldenin paitoja smurffiriepuihin! Illalla seikkailimme linnassa ja juoksimme pakoon vankilatyrmän kummitusta. Aamulla kävimme hieman kokeilemassa Öystein Kristiansenin vetovauhtia. Hyvin pysyttiin perässä!

Keskiviikkona meillä oli kaksi harjoitusta. Aamulla suunnistimme kampajyrkännejonojen halkomassa, rankassa ja hieman pusikkoisessa maastossa. Iltapäivällä juostiin Syverstadvannetin ihanissa mäissä, jotka muistuttivat paikoitellen hieman viime vuoden 25Manna-maastoa. Viimeisellä rastilla jouduin mukaan elämäni kauheimpaan suunnistuskokemukseen, kun Heiniltä meni polvi sijoiltaan. Onneksi Lahden Suojelijoiden pelastusarmeija oli lähellä!
Seuraavana aamuna starttasi poikien legendaarinen aamuharjoitus DödingSprint. Olimme edellisenä päivänä käyttäneet tyttöjen kanssa puolitoista tuntia rastien vientiin 3,5 kilometrin radalla. Nousua oli ainakin 150 metriä, ja oikeasti matkaakin kertyi huomattavasti enemmän, kun osa rasteista sijaitsi konstikaasti linnoituksessa. Aamuseitsemän jälkeen starttasivat matkaan yökettu-Mikko, villasukka-Emppu, hiihtäjä-Topi, maailmamestari-Olli ja Melkein Seitsemän Plaketin Mies. Huima vetäytyi kilpailusta viime hetkellä… Viimeinen, 13. rasti, oli sijoitettu mökillemme, jonka numero oli muuten myös 13, ja sinne oli järjestetty juomarastikin! Tappavan rankan sprintin voitti Olli ajalla 31.05.
Päivän harjoitukset pidettiin Haldenin 100-vuotiaalla seuramajalla Höiåsissa. Harjoittelimme startteja kokoontumalla yhteislähtöihin aina muutaman rastin välein. Maasto oli sileää avokalliota soiden täplittämänä. Harjoituksen jälkeen keitettiin hernesoppaa pihalla. Ruokailun päälle kellään ei tuntunut olevan mehuja lähteä toiseen harjoitukseen, joten vietimme iltapäivää shoppaillen. Marttakerhomme sai uusia markku-jäseniä, kun Samu, Topi ja Ollikin alkoivat virkata pipoja. Siinä se ilta sitten kuluikin juoruillessa. Pojat jaksoivat vielä heittää yölenkinkin.

Perjantaina nukuimme pitkään ja köröttelimme sitten Skövdeen, nuorten Tiomilaan. Kun teltat oli saatu pystyyn, kisakeskus katsastettu ja iltalenkit heitetty, vetäydyttiin makuupusseihin ja yritettiin nukkua. Yöllä, kello 2.30, alkoi poikien viesti, jonka lähtöpamaukseen monet heräsivät.

Oli ihanaa makailla pari tuntia lämpimässä teltassa ja kuunnella kisakuulutuksia… Lopulta oli kuitenkin pakko nousta, kun tyttöjenkin viesti alkoi. Heinin poissaolo taisi laskea vähän kaikkien motivaatiota, mutta ihan kohtalaisesti kaikki juoksivat. Poikien viesti sujui nousujohteisesti. Monien, sekä poikien että tyttöjen kohtaloksi koitui toiseksi viimeinen rasti numero 150, jonka pummeitta selvitti noin kolme juoksijaa. Maasto oli melko peitteistä ja aiheutti vaikeuksia etenkin yömiehille. Ensi vuonna on sitten tyttöjen joukkueen voittotavoite täyttyvä ja nyt käynnistyi myös poikien yhdistelmäjoukkueen projekti, joka tähtää voittoon vuonna 2007. Saa nähdä miten käy. Viestin jälkeen pakattiin bussi ja suunnistettiin kohti Tukholmaa. Shoppailuaika Mariestadissa meni ihan harakoille, kun kaikki kaupat oli suljettu. Bussimatka taas meni Iisakin kehotusten mukaan: ”Nukkukaa nyt niin jaksatte valvoa sitten laivalla!” Ja kyllähän siellä sitten valvottiinkin.

-Outi

Nuorten Jukola 2004 – LIEKSA

Eräs näkemys kilpailun kulusta:

1. OSUUS / SAMU

Varma ja hallittu suoritus. Alusta alkaen mukaan kärkiletkaan mutta ei turhaa höntyilyä piikkipaikalle. Suunnistus hyvin hallinnassa koko ajan ja omat hajonnat löytyivät ongelmitta vaikka vain Kokkolan Kattilakoskella oli sama rata. Fysiikka riitti rankikärjen vauhdissa., vaihdossa kärkiletkassa 28 sekuntia kärjestä. Aloittajan tehtävä on olla varmasti kärjen mukana ei riskillä ensimmäisenä.

Loistava aloitus viestille arvosana 10

2. OSUUS / MIKKO

Kahden vuoden ikätasoitus ja startti suoraan kärkiletkaan – kova paikka! Alussa pikku kiemura mutta tilanne ei karannut käsistä. Juoksuvauhti ei ehkä ihan vielä riittänyt kärjen mukaan mutta hallitusti vaihtoon sijalla 13. Ero kärkeen kasvoi 4 minuuttiin – Mikolla on kuitenkin kaksi vuotta on vielä aikaa treenata tälle osuudelle.

Hieno jatko, arvosana 10!

3. OSUUS/ MAIJA

Etukäteen arvioituna Maijan piti olla vahvoilla osuudellaan ja niin olikin. Rajulla juoksulla ero kärkeen supistui alle kahteen minuuttiin (1:45) ja tuloksena oli osuuden 3:s aika sijaluku nyt 4. Tahtia ei haitannut vaikka yksi rasti ei ollutkaan polulla.

Täyden luottamuksen arvoinen suoritus, arvosana 10

4. OSUUS/ TOPIAS

Maijan osuuden hajontapari ja lähes sama aika (+ 3 s) Vuotta vanhemmat pojat pitivät kuitenkin sen verran kovempaa kyytiä, että ero kärkeen kasvoi hieman (2:51) ja vaihtosija oli 5. Topias ehtii vielä ensi vuonnakin samaan sarjaan..

Ilmeisen virheetön suoritus kovassa paikassa, arvosana 10.

5. OSUUS/ LAURA

Laura laitettiin Heinin paikalle putkiosuudelle ja jännitys näkyi. Jo bussissa vatsaa väänsi ja sama jatkui vaihtokarsinassa, jossa kuulutusta seurattiin naama valkeana. Nyt juostiin oikeasti kärkisijoista! Onneksi alkujännitys tasaantui, eikä pikku haparointia suurempia ongelmia tullut. Ero Pyrintöön, Parmaan ja NW:hen kasvoi mutta toisaalta Angelniemi ja KR tippuivat kyydistä.

Juoksu kulki kaikista vaikeuksista huolimatta ja vaihdossa 4:s 3:09 kärjestä, osuusaika 17, arvosana 10.

6. OSUUS/ OUTI

Laura toi viestin 3 minuuttia kärjen takana,jossa nipussa lähtivät TP, NW ja MS Parma.Takana vaanivat Haka ja kaksi venäläisjoukkuetta runsaan minuutin päässä. Sovitun mukaan Outi juoksi lujaa, alku sujui hyvin – Pyrintö tosin karkasi mutta NW ja Parma tulivat selkä edellä vastaan ja sijaluku oli hetken jo 2. Sitten seurasi pikkupummi ja perään lähes heti perään väärin paikallistettu polunhaara ja talo – yhteensä 4 minuutin tappio ja Haka livahti ohi –lisäksi NW ynnä Angelmiemi olivatkin taas samassa porukassa. Loppulenkillä Angelnimi taipui pari sekuntia ja NW putosi noin puolitoista minuuttia. TP oli kuitenkin karannut 8 minuutin ja Haka yli 3 minuutin päähän.

Yksi pummi ei olisi haitannut pahasti mutta toinen oli liikaa vaikka juoksu kulkikin, arvosana 8.

7. OSUUS / JP

Viimeistä kertaa NuJUssa ja kolmatta kertaa ankkurina, nyt kovemmassa rakosessa kuin koskaan. Kaverit lämmitti lisää vaikka JP kävi jo ennakkoon aika kuumana. Hermostuneisuus näkyi jo heti K:lla pikku pummina, jonka aikana Ankkurit kuittasi ohitse. Matkalla epävarmuus jatkui, pieniä hakuja tuli useita mutta onneksi mikään niistä ei karannut kokonaan käsistä –kuitenkin 10 -40 s tappioita tuli useita ja takaa tuli maan ranki kärki kiinni – ja ohi. Välillä sija nousikin mutta viimeisen välin haparointi pudotti sijalukua 3 pykälää eikä loppusuoran rutistuskaan enää auttanut.

Hermostuneisuus pilasi hyvän juoksun mutta pysyi kuitenkin jossain rajoissa, arvosana 8.

YHTEENVETO:

Ykkösjoukkueen loppusija oli hieno, pykälää parempi kuin tavoite 10. Se tuli kuitenkin ihan toisella – paljon hienommalla – tavalla kuin etukäteen luulin, olimme oikeasti mitalitaistelussa mukana läpi viestin.

Kakkos-, kolmos- ja nelosjoukkueissa pisti silmään se, että järjestään tuli positiivisia yllätyksiä: Aina kun alkoi viestinviejää odotella, niin sieltä jo tultiinkin. Monet juoksivat kaksikin sarjaa ylempänä tai tytöt poikien ratoja, esim. kaikki tyttö ankkurit suoriutuivat hienosti 18 v poikien radasta! Erityisiä huippusuorituksia ykkösjoukkueen ulkopuolella olivat Veken ja Ninnin vauhdikkaat juoksut.

Kaikki malttoivat tehdä perusasiat – tarkistaa koodit ja kartat sikäli kuin pääsin näkemään.

Arvosana 10 kaikille joukkueille!

Ja kiitokset huoltajille ja kuljettajille sekä nettipalvelulle.

Issakainen