kuva antin.net

Jansson voitti myös sunnuntain keskimatkan. Tuloslistasta päätellen Isalla ei mennyt ihan putkeen (ainakaan toivottavasti), sillä hän jäi kärjestä 13 minuuttia, sijoitus 45.

Sprintin tulokset
Keskimatkan tulokset

Isan kausi jatkuu Suomen jaksolla. Pääsiäisenä hän antaa Tiomila-näyttöjä FinnSpringissä, sitten on vuorossa tykkijuoksu Tullingessa ja sen jälkeen vielä SK:n Jukola-leiri ennen paluuta Sveitsiin. Samalla voidaan tässä kertoa, että Monika ei ole tulossa Tiomilaan tai muihin kevään kisoihin tammikuusta jatkuneesta polvivammasta johtuen. Monika pääse juoksemaan aikaisintaan kesäkuun alussa.

SK oli mukana nuorella joukkueella, jossa juoksivat Oskari, Rasmus, Teemu ja Ternola. Paljon muuta kerrottavaa ei jäänyt, kuin että Osku juoksi hyvän perusvarman aloituksen. Oskaria ei ennen ole tunnettu varsinaisena taitopäällikkönä, mutta Espanjan ja Haldenin yöreeneissä Osku osoitti mukava yövarmuutta, ja nyt sujui hyvin myös avausosuudella, joka tosin juostiin suurimmaksi osaksi valoisana aikana.

Osku juoksi koko 8,4 kilometrin osuuden kärkiletkassa. Lunta oli PALJON.

-Hirveetä reidellä survomista. Itsellä oli fyysisesti helppoa, eikä isoja virheitä tullut ennen kuin viimeisessä mäessä, kun jäin ulkokaarteessa hetkeksi arpomaan ja varmistelemaan, Osku kertoo. Hän tuli vaihtoon kakkosletkassa, joka jäi neljän miehen kärjestä puolitoista minuuttia.

Vaikka olisi voinut kuvitella, että seuraavilla osuuksilla pääsee uria pitkin suoraan rasteille, niin näin ei aivan ollut ja virheitä pystyi kyllä tekemään… Turun Suunnistajat olivat laatineet lähes joka rastille 2-4 rastin hajonnan. Välillä SK:n poijjaat kiersivät kaikkikin liput ennen kuin sattuivat omalle… Vaativaa siis oli.

Viestissä pääsi maaliin 15 joukkuetta ja yhtä monta keskeytti. SK:n sijoitus oli 11. ja eroa kärkeen tuli rumat 52 minuuttia. Voiton vei Paimion Rasti, toiseksi tuli Lynx ja kolmanneksi MS Parman kakkosjoukkue, joka jäi kärkeen jo lähes kymmenen minuuttia.

Tulokset

Majoituspuitteet olivat hienot: Halden SK:n seuramaja sijaitsee ison mäen päällä Höiåsissa, keskellä isoa suunnistuskarttaa. Torstaina paikalle kokoontui varmaan sata Halden SK:n suunnistajaa, jotka tekivät yhteisreenin, saunoivat ja viettivät aikaa seuramajan salissa, joka on täynnä pokaaleita ja maailmanmestareiden kuvia.

Keskiviikkona ja torstaina suoritettiin maastoontutustumista ja rastinottoharjoitusta. Perjantaina paikalle saapuivat Panu ja veteraanit. Perjantai-illasta alkaen oli tarjolla Halden SK:n järjestämiä kisamaisia harjoituksia. Kisat, jotka oli tarkoitus pitää viikonloppuna oli peruttu lumitilanteen vuoksi.

Perjantai-iltana juostiin kaksiosuuksinen viesti, jossa kakkososuus pääsi liikkeelle ykkösosuuden tullessa varvaukseeen. Erittäin hyvä suorituksenhallintaharjoitus! Veteraanipari Jussila-Laitinen vei SK:laisten välisen kisan.

Outin viestireitti

Lauantaina naiset juoksivat iltapäivällä keskarin ja miehet yökisan. Sunnuntaina oli vuorossa jaktstart eli takaa-ajo, johon ei kuitenkaan startattu lauantain tulosten perusteella, vaan satunnaisessa järjestyksessä pienin (0-30s) välein. Harjoituksiin oli helppo latautua ja keskittyä, kun ne oli järjestetty kisanomaisiksi. Paikalla oli maailmantähtiä, joten hyvin pääsi testaamaan kevätkuntoaan, vaikkei virallisia kisoja järjestettykään.

Tuloksia

Allekirjoittanut jatkoi Haldenista vielä Tukholmaan, jossa oli tarkoitus suorittaa Tullingen tarjoamia Tiomila-harjoitteita. Pipariksi meni, kun kantapää alkoi oireilla, mutta karttoja voi katsella mielikuvaharjoittelun tueksi kartta-arkistosta, jonne pääsyyn vinkkejä Lartza Sorsalta.

Tiomilan ykköseen haluavilla ja kevään kisoihin panostavilla on alkamassa kisakunnon virittely ja toimitus kyseli managerilta eli Timolta eli Timpalta, millä mielellä uuteen kauteen startataan.

-Edustusryhmässä on tällä hetkellä päällä hyvä draivi. Harjoiteltu on hyvin yhdessä ja itsenäisesti. Uudet seuralaiset ovat päässeet hienosti mukaan ryhmään. Heti kauden alussa tullaan olemaan kolme viikonloppua peräjälkeen tiiviisti yhdessä (FinnSpring, Tiomila ja Jukola-leiri). Uskon, että se hitsaa porukkaa entisestään yhteen, Timo arvioi.

Kaudella 2011 edustuksen takapiruna Timo Santamäki

Kaikki ovat viime vuotta vuoden vanhempia ja kokeneempia, mutta manageri toivooTiomila- ja Jukola-joukkueiden keski-iän silti laskevan!

-Nuoret haastavat kokeneemmat entistä tiukemmin. Manageri odottaa innolla… Naisten puolella tullaan talven harjoittelun perusteella ottamaan iso harppaus.

-Uskon, että kauden aikana tullaan näkemään erittäin hyviä suorituksia henkilökohtaisissa kilpailuissa sekä viestikilpailuissa. Painopisteenä meillä on ollut urheilijan henkilökohtaisen, tavoitteellisen uran tukeminen. Sen sivutuotteena saamme varmasti viime vuoden tapaan myös viestimenestystä, Timo sanoo luottavaisena.

Tänä vuonna kesän yhteisharjoitustarjontaan tullaan panostamaan viime vuosia paremmin. Kyötikkälässä pidetään ramppireenin tapainen juoksutekniikka ja -voima reeni. AV-harjoitusten lisäksi järjestetään omia, teemoitettuja suunnistustaitoharjoituksia.

Edustusryhmä matkaa vajaan viikon kuluttua Haldeniin kuntoa hiomaan. Paikalliset kisat on peruttu, mutta rannikolta löytyy sulia maastoja.

Vakavia haastajia!

Yleisesti tunnettu faktahan on, että helmikuun taittuessa maaliskuuksi suurin osa suomalaisista suunnistajista suuntaa sulille maille etelään. Näin myös SK:n Edustuksen suunnistajat tekivät. Osa suuntasi Portugaliin ties minne kissanristijäisiin, mutta suurin iskujoukko lähetettiin viikoksi Espanjan Alicanteen.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli maastoon tutustumista aivan majoituksen viereisillä dyyneillä. Aurinko paistoi ja kaikki muukin vaikutti täydelliseltä, jotta kerrankin vuoden ensimmäinen rasti löytyisi ongelmitta. Mutta ei, nätit rusetit heti alkuunsa ja taas joutuu vuoden odottelemaan uutta tilaisuutta. Näytti muillakin olleen hieman suunnistustekniikka haussa muutaman kuukauden tauon jälkeen. Päivän toinen treeni suunnistettiin samaisessa maastossa käyräkartalla ja homma oli jo ainakin itsellä hanskassa. Joku siinä ensimmäisessä kerrassa vaan on niin vaikeaa.

Matkan ensimmäinen leirikisa juostiin jo toisena päivänä kohtuullisen mäkisessä ja kivisessä maastossa. Rata osoittautui haasteelliseksi ja lähes virheittä suunnistanut Petteri otti ensimmäisen kisan voiton rumalla erolla muihin. Jere oli toiseksi nopein häviten melkein 10 minuuttia eikä muista sijoista kannata edes mainita. Päälle heitettiin pidempi suunnistusharjoitus rauhallisemmalla vauhdilla.

Henkilökohtaisesti eniten olin odottanut sitä hetkeä kun saa laittaa lampun päähän, yösuunnistusta oli siis luvassa. Pitkällisten lähtöaika-arvontojen jälkeen ensimmäinen yökisa oli valmis alkamaan. Eikä tästäkään koitoksesta muuta kerrottavaa jäänyt kuin, että tänä vuonna veteraanisarjoihin siirtyvä Petteri vei. Erot olivat kokolailla samat kuin sunnuntain kisassa vaikka matkaa oli pari kilometriä vähemmän. Kokemus se on joka puhuu.

Opastusteknisistä syistä tiistain kaksi suunnistusharjoitusta vaihtuivat muutaman tunnin vaellukseen läheisillä vuorilla. Maisemat olivat huikeat, joten ketään ei jäänyt harmittamaan vaikka suunnistamaan ei päässytkään.

Ehkä se leirin kovin otatus koettiin keskiviikkona kun suunnistettiin vuoden 2002 JWOC keskimatkan finaalirata. Edellispäivän vaelluksella sovimme Oskun kanssa, että tänään Petteri ei vie. Itse jaoin vastuuta Oskun suuntaan sillä olihan hän Petterin jo kertaalleen Jämin testijuoksussa voittanut. Toisin kuitenkin kävi. Muiden tehdessä suuria virheitä, selvisin itse parilla pienellä koukulla ja pääsin tuulettamaan maalissa himoittua voittoa ja Petterin päänahkaa. Mainittakoon, että voittoajalla oltaisiin vuoden 2002 kisoissa voitettu mm. Carl Waaler Kaas. Naisten kisan vei Maija ylivoimaiseen tyyliin. Kisan päälle suunnistettiin vielä 1,3 km:n ”supersprintti” takaa-ajona. Tosin aikaerot puolitettiin, jotta muillakin olisi edes pieni mahdollisuus voittoon. Jeren hyvästä yrityksestä huolimatta ensimmäisinä lähteneet tulivat myös ensimmäisinä maaliin.

Kovista harjoituksista jäljellä oli enää toinen yökisa, joka käytiin torstaina. Omalle kohdalleni osui todellinen kulkupäivä, mutta ensimmäinen lippu löytyi vasta kun näin Weken parin sadan metrin päässä leimaamassa. Loppumatka tultiinkin yhdessä kovaa lyöden kuin vuokra-autolla konsanaan ja voitto meni Wekelle. Alkuleiriä dominoinut Petteri ajoi kartalta ulos, mutta muuten nähtiin jo loistaviakin suorituksia. Great!

Leiri oli kaikkiaan erittäin onnistunut pois lukien, että Teemu oli koko leirin kipeä. Säät hellivät ennustuksista huolimatta ja maastot olivat priimaa. Tärkeintä oli kuitenkin päästä tekemään laadukkaita suunnistusharjoituksia sulalle maalle, eikä tuosta maastopankin täydentämisestäkään koskaan haittaa ole. Kaikki ovat varmasti valmiimpia kevään koviin koitoksiin. Kiitos kaikille matkassa olleille, oli ehdottomasti paras tapa viettää tenttiviikkoa!

-Rasmus

Ensimmäisinä päivinä Evorassa oli tarjolla maastotyyppiin totuttautumista ja kahden päivän jälkeen kaksiosainen leirikisa. Päivä oli varsin rankka, sillä aamulla juostiin 3,9km sprintti Evoran vanhassa keskustassa ja iltapäivällä lähdettiin viiden kilometrin keskimatkalle takaa-ajona sprintin tulosten perusteella. Mukana oli 40 suunnistajaa, kun myös alueella leireilleet KR:läiset osallistuivat kisailuihin. Kaikki juoksivat iästä ja sukupuolesta riippumatta samassa sarjassa, joten ylikovaa vauhtia oli tarjolla!

Viikonlopuksi porukka siirtyi koillisempaan Portalegren kaupunkiin, jonka ympäristössä kisat järjestettiin. Maastot olivat Evoraa vaativampia pienipiirteisiä kiviröykkiö-nurmilaukka kukkuloita. Ensimmäisen päivän pitkä matka ja toisen päivän keskari oli tarkoitus juosta harjoituksina, mutta kolmannen päivän keskimatkalla iskettiin tosissaan. Aikuisten sarjassa kyse oli myös WRE-kisasta. Ihan putkeen ei mennyt, mutta erinomaisen hyviä kisanomaisia harjoituksia tuli tehtyä.

Outin reitti WRE-keskarilla. Kasille nelosen koukku.

Tulokset

Leirin harjoituksia purettiin iltaisin taitoanalyysipalavereissa gps:n avulla. Päästiin seuraamaan muiden tekemiä virheitä, onnistumisia ja reitinvalintavaihtoehtoja. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, kuinka luettavia kohteita on samaistamisvirheiden välttämiseksi oltava koko ajan enemmän kuin yksi. Isojakin mäkiä pystyi peilaamaan sekaisin keskenään! Iida kertoo oppineensa tästä nimenomaan huomioimaan omasta reitistä kauempanakin olevia kohteita. Lisäksi Etelä-Euroopan suunnistusta ensi kertaa kokeilleelle piikkipuskien piikikkyys tuli tutuksi… Nuorille urheilijoille oli lisäksi varmasti hienoa päästä seuraamaan läheltä maajoukkueen harjoittelua.

Etelän leirin oppien jalostusta on jatkettava vielä kotimaassakin. Pari päivää annetaan aivojen levätä, mutta sitten kaivetaan kartat taas esille ja kirjoitetaan kartan taakse huomiot omasta suunnistustekniikasta, kartoitustyylistä ja virheiden syistä. Ja myös siitä miksi meni hyvin. Ensi kerralla samanlaisiin maastoihin mennessä voi sitten kerrata huomiot ja olla hyvin valmistautunut uusiin harjoituksiin!

Viidenkymmenen ensimmäisen kilometrin aikana kärkiletkassa oli mukana parikymmentä hiihtäjää. Sitten lopulta toiseksi sijoittunut Janne Mononen iski ja vain Pasi Pelttari ja Tiainen pystyivät seuraamaan. Miehet vetivät vuorotellen varmistaakseen, etteivät muut hiihdä heitä enää kiinni.

Kolmetoista kilometriä ennen maalia Topi yritti karata.
-Hiihto tuntui hyvältä ja sain lisävoimia, kun ero kasvoi. Teivoa lähestyttäessä olevissa isoissa nousuissa väsymys alkoi kuitenkin painaa ja Pelttari ja Mononen kuroivat eroa kiinni. Tajusin, etten jaksa samaa vauhtia maaliin asti ja oli pakko palautella hidastamalla hieman, Topi kertoo.

Kilpailun aikana Topi tankkasi itsetehdyillä hunajapalloilla, joihin oli pyöritelty mukaan kaakaojauhoa ja urheilujuomajauhetta. Tankkaus onnistui hyvin ja suksikin toimi liukkaalla lumella.

Viimeiset kymmenen kilometriä olivat Topille vaikeita ja hän jäi lopulta kärkikaksikolle kaksi minuuttia. Täydellistä katkeamista ei kuitenkaan tullut, vaan maalissakin oli kohtalaisesti voimia jäljellä. Eroa neljänneksi sijoittuneeseen hiihtäjään oli reilusti, noin viisi minuuttia. Topin aika oli 4:25:08.

SK:laisista mukana oli myös Mikko Sipilä, joka oli 22. Tappiota Topille kertyi tunnin verran.

Niina hiihti Puolipirkan eli 45km aikaan 2:58:47 ja tuli maaliin sijalla 17.

Tästä tuloksiin

-Kisoissa ei kunto ollut aivan herkimmässä leiriviikon jälkeen ja erisuuruisia pummeja ja koukkuja tuli sorvailtua runsaasti, Sane kertoo.

-Kartat olivat pääasiassa hyviä, poikkeuksiakin tietysti oli jopa samassa kartassa, kun kartoittaja vaihtui Radat oli säksätystä, kuten kuvastakin näkee.

Toisen kisapäivän kartta

Tarvikkeet: 60 cm:n pituinen pyöröpuikko n:o 3 tai 3,5 käsialan mukaan. Seitsemän veljestä lankaa: tummansinistä (väri numero 170), kirkkaansinistä (124) ja luonnonvalkoista (010) n.50g kutakin.

Koko: Yksi koko. Sopii kaikille.

Näin teet:

Luo 100 silmukkaa pyöröpuikolle tummansinisellä langalla. Aloita 2 oikein 2 nurin joustinneule suljettuna neuleena. Neulo neljä kerrosta ja vaihda työhön kirkkaansininen lanka. Neulo neljä kerrosta (koko ajan siis joustinneuleella) ja vaihda työhön valkoinen lanka. Toista, kunnes olet neulonut seitsemän kertaa jokaisella värillä (neuleen korkeus n.26cm).

Aloita sitten kavennukset kahdeksannen tummansinisen raidan ensimmäisellä kierroksella seuraavasti:
Neulo 23s ja sitten kaksi oikein yhteen. Jatka muutoin edelleen joustinneuletta. Toista kierroksen aikana vielä kolmesti.
Seuraavalla kierroksella neulo 22s ja sitten kaksi oikein yhteen. Välisilmukoiden määrä vähenee yhdellä joka kierros. Neljän kavennuskierroksen jälkeen vaihda kirkkaansininen lanka ja sitten edelleen valkoinen. Neulo loppuun valkoisella. Toista kavennuksia joka kierroksella yhden välisilmukan vähentäen, kunnes silmukoita on jäljellä alle 20. Katkais lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi.

Päättele langanpäät. Mieti alareunaa päätellessäsi, miten tulet pipoa käyttämään: jos aiot taittaa reunan kaksinkerroin, päättele langanpäät erityisen siististi!

Laita pipo päähän ja odota kisakautta!

Pojista Kristo oli nopein ajalla 3:32:05. Kristo ei ollut tyytyväinen, vaikka paransi aikaansa viime vuodesta 16 minuutilla. Suksi ei kuitenkaan tällä kertaa pelannut ja reissu oli rankka. Voittajan (ruotsalainen Jerry Ahrlin) aika oli 17 minuuttia parempi kuin viime vuonna, joten kelissä taisi olla aika paljon eroa. Kriston sijoitus oli 292.

Kenny hävisi Kristolle vain viisi minuuttia (sijoitus 382.). Kisa oli Kennyn ensimmäinen pitkän matkan hiihtokilpailu, ja hän oli tyytyväinen tulokseen. Alussa, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa 20 kilometriä, oli tosin ollut valtavan paljon porukkaa, eikä vauhti ollut kova. Loppu sujui paremmin. Taunon aika oli 3:55:49 ja sijoitus 725.