Voimaharjoittelu

Suunnistajan voimaharjoittelu

Voimaharjoittelulla on yleisesti ottaen suorituskykyä parantava ja vammoja ehkäisevä vaikutus. Voimaharjoittelu voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen kestovoimaan, maksimivoimaan (+ perusvoima) ja nopeusvoimaan. 

Sileällä juoksuun verrattuna suunnistusjuoksussa askelkontakti on selvästi pidempi (200-270ms), jolloin voimaa myös tarvitaan enemmän. Pohjimmiltaan suunnistus on kestävyyslaji, jossa voimalla ei pystytä korvaamaan puuttuvia kestävyysominaisuuksia, mutta voimaharjoittelun myötä suunnistusjuoksun taloudellisuutta ja hyötysuhdetta on kuitenkin mahdollista kehittää.

Kestovoima on suunnistajalle tärkeintä voimaa. Nopeus- ja maksimivoimaominaisuudet puolestaan ovat tärkeitä suunnistajan hermo-lihasjärjestelmän kannalta ja kulkevat usein käsi kädessä, sillä puutteellinen maksimivoimareservi voi heikentää myös nopeusvoimaominaisuuksia. Perusvoima on maksimivoiman osa-alue, joka lisää lihasmassaa, mutta myös kehittää maksimivoima -ominaisuuksia.